pohjoinen
![]() |
SuomiMuokkaa
AdjektiiviMuokkaa
pohjoinen (38) (komparatiivi pohjoisempi, superlatiivi pohjoisin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka sijaitsee pohjoisessa, pohjoisessa oleva tai pohjoisesta tuleva
- Suomi on pohjoinen maa.
- Pohjoinen tuuli tuo terveiset Jäämereltä.
EtymologiaMuokkaa
Abraham Poppiuksen käyttöön ottama uudissana[1]
KäännöksetMuokkaa
1. sellainen, joka sijaitsee pohjoisessa, pohjoisessa oleva tai pohjoisesta tuleva
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa
Pohjois-Irlanti, pohjoiskalotti, Pohjois-Korea, pohjoiskärki, pohjoisluode, pohjoismaa, pohjoisnapa, pohjoisosa, pohjoispuoli, pohjoisrannikko, pohjoisreimari, pohjoisrinne, Pohjois-Suomi, pohjoistuuli, pohjoisvaltio, Pohjois-Vietnam, pohjoisviitta
VieruskäsitteetMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
Ilmansuuntien nimet suomeksi | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
luode | pohjoinen | koillinen | ||||
länsi | itä | |||||
lounas | etelä | kaakko |
pohjoinen (38)
- pääilmansuunta lännen ja idän välissä, lännestä 90 astetta myötäpäivään
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pohjoinen | pohjoiset |
genetiivi | pohjoisen | pohjoisten pohjoisien |
partitiivi | pohjoista | pohjoisia |
akkusatiivi | pohjoinen; pohjoisen |
pohjoiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pohjoisessa | pohjoisissa |
elatiivi | pohjoisesta | pohjoisista |
illatiivi | pohjoiseen | pohjoisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pohjoisella | pohjoisilla |
ablatiivi | pohjoiselta | pohjoisilta |
allatiivi | pohjoiselle | pohjoisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pohjoisena (pohjoisna) |
pohjoisina |
translatiivi | pohjoiseksi | pohjoisiksi |
abessiivi | pohjoisetta | pohjoisitta |
instruktiivi | – | pohjoisin |
komitatiivi | – | pohjoisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pohjoise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pohjois- |
EtymologiaMuokkaa
- pohjoinen juurtuu yleisitämerensuomalaiseen pohja-sanaan. Pohjoista on alettu käyttää ilmansuuntaa ilmaisevana sanana ilmeisesti siksi, kun asumuksen pohja eli peräosa sijoitettiin yleensä kylmintä ilmansuunta kohden. Lönnrot on selittänyt pohjan olleen ilmansuunta, jossa aurinko ikään kuin vajoaa maan pohjaan.[2]
KäännöksetMuokkaa
1. pääilmansuunta lännen ja idän välissä, lännestä 90 astetta myötäpäivään
|
Liittyvät sanatMuokkaa
SynonyymitMuokkaa
VastakohdatMuokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitotMuokkaa
YläkäsitteetMuokkaa
VieruskäsitteetMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
- pohjoinen Kielitoimiston sanakirjassa
ViitteetMuokkaa
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.
- ↑ (26.07.2006) suomen kielisten ilmansuuntien etymologia http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Etymologia