Katso myös: Nord, nörd

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

nord m.

  1. (ilmansuunta) pohjoinen

Liittyvät sanat muokkaa

Ranska muokkaa

Substantiivi muokkaa

nord m.

  1. (ilmansuunta) pohjoinen

Aiheesta muualla muokkaa

  • nord Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Romania muokkaa

Substantiivi muokkaa

genetiivi/datiivi
yksikkö unui nord
määräinen nordului

nord n. (määräinen: nordul)

  1. pohjoinen

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nord yl. (yks. määr. norden [luo], ei monikkoa)

  1. pohjoinen
  2. yhdyssanan alkuosana nord-; pohjois-
    nordeuropeisk
    pohjoiseurooppalainen

Liittyvät sanat muokkaa