Katso myös: nord, nörd

Saksa muokkaa

Substantiivi muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Nord
akkusatiivi den Nord
datiivi dem Nord
genetiivi des Nord
30

Nord m. (ei monikkoa)

  1. (varsinkin ilmatieteessä ja merenkulussa) pohjoinen
    Der Wind kommt aus Nord.
    Pohjoisesta tuulee.

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa