Katso myös: nord, nörd

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Nord
akkusatiivi den Nord
datiivi dem Nord
genetiivi des Nord
30

Nord m. (ei monikkoa)

  1. (varsinkin ilmatieteessä ja merenkulussa) pohjoinen
    Der Wind kommt aus Nord.
    Pohjoisesta tuulee.

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa