Wikipedia
Katso artikkeli Luode Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

Ilmansuuntien nimet suomeksi
  luode   pohjoinen   koillinen  
  länsi     itä  
  lounas   etelä   kaakko  

SubstantiiviMuokkaa

luode (48-F) (monikko luoteet)

  1. (maantiede) väli-ilmansuunta lännen ja pohjoisen välissä
  2. (maantiede) tilanne, jossa meriveden pinta on alhaisimmillaan vuorovesi-ilmiön korkeusvaihtelusyklissä, laskuvesi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luode luoteet
genetiivi luoteen luoteiden
luoteitten
partitiivi luodetta luoteita
akkusatiivi luode;
luoteen
luoteet
sisäpaikallissijat
inessiivi luoteessa luoteissa
elatiivi luoteesta luoteista
illatiivi luoteeseen luoteisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luoteella luoteilla
ablatiivi luoteelta luoteilta
allatiivi luoteelle luoteille
muut sijamuodot
essiivi luoteena luoteina
translatiivi luoteeksi luoteiksi
abessiivi luoteetta luoteitta
instruktiivi luotein
komitatiivi luoteine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa; luoteella on suomen lähisukukielissä vastineita eri merkityksissä; sanan on arveltu olevan peräisin luoda-verbistä tai läheisyyttä kertovasta luo-sanasta; sanan kantasana voisi olla luo-sanasta johdettu verbi luotaa 'laskea, heittäytyä' – näin luode merkitsisi sitä ilmansuuntaa, johon aurinko laskee; on arveltu myös, että sana liittyisi tulvaa, pakovettä tai muuta sellaista merkitsevän luode-sanaan [1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

luodevesi, luodevirtaus, länsiluode, pohjoisluode

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • luode Kielitoimiston sanakirjassa
  • luode Tieteen termipankissa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Luode ja luode. Kotimaisten kielten keskus

ViitteetMuokkaa

  1. (26.07.2006) suomen kielisten ilmansuuntien etymologia http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Etymologia