Katso myös: ita, ITA
Wikipedia
Katso artikkeli Itä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Ilmansuuntien nimet suomeksi
  luode   pohjoinen   koillinen  
  länsi  
  itä  
  lounas   etelä   kaakko  

Substantiivi

muokkaa

itä (10-F)

  1. pääilmansuunta pohjoisen ja etelän välissä, pohjoisesta 90 astetta myötäpäivään

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈit̪æ/
  • tavutus: i‧tä

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Itä on se ilmansuunta, josta aurinko kohoaa näkyviin eli itää taivaanrannasta. Lähisukukielissä on vastineensa; inkeroisten ja vatjan itä, viron ida ja liivin ida ’koillinen’. [1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • itä Kielitoimiston sanakirjassa
  • itä Suomen murteiden sanakirjassa
  • itä Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 76, 4530 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa