väli-ilmansuunta

Suomi

Substantiivi

väli-ilmansuunta

1. (maantiede) ilmansuunta, joka on kahden pääilmansuunnan välissä 45 asteen kulmissa suhteessa pääilmansuuntiin

   Koillinen on yksi väli-ilmansuunnista.

Etymologia

yhdyssana sanoista väli ja ilmansuunta

Käännökset

1. ilmansuunta kahden pääilmansuunnan välissä

saksa: Nebenhimmelsrichtung f.

Liittyvät sanat

• ilmansuunta
• pääilmansuunta

Alakäsitteet

• koillinen, kaakko, luode, lounas

Aiheesta muualla

• väli-ilmansuunta Kielitoimiston sanakirjassa