liitännäinen

Suomi

liitännäinen (38)

(matematiikka) assosiatiivinen; kahden jäsenen laskutoimitus, jota voi ketjuttaa siten, ettei sen tulos riipu sulkumerkkien asettelusta
Yhteenlasku on liitännäinen, koska (a+b)+c = a+(b+c).

1. assosiatiivinen

liitännäinen (38)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	liitännäinen	liitännäiset
genetiivi	liitännäisen	liitännäisten liitännäisien
partitiivi	liitännäistä	liitännäisiä
akkusatiivi	liitännäinen; liitännäisen	liitännäiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	liitännäisessä	liitännäisissä
elatiivi	liitännäisestä	liitännäisistä
illatiivi	liitännäiseen	liitännäisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	liitännäisellä	liitännäisillä
ablatiivi	liitännäiseltä	liitännäisiltä
allatiivi	liitännäiselle	liitännäisille
muut sijamuodot
essiivi	liitännäisenä (liitännäisnä)	liitännäisinä
translatiivi	liitännäiseksi	liitännäisiksi
abessiivi	liitännäisettä	liitännäisittä
instruktiivi	–	liitännäisin
komitatiivi	–	liitännäisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	liitännäise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	liitännäis-

mahdollisesti substantiivi liitäntä (heikko vartalo liitännä-) + johdin -inen < liittää

1. tietokoneohjelmaan asennettava lisäosa, joka tuo uusia ominaisuuksia