Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi die Verkommenheit
akkusatiivi die Verkommenheit
datiivi der Verkommenheit
genetiivi der Verkommenheit
23

Verkommenheit f. (ei monikkoa)

  1. turmelus, rappio

Etymologia

muokkaa

verkommen (partisiipin perfekti verbistä verkommen) + -heit