aarnihauta

Suomi

Substantiivi

aarnihauta (9-F)

1. (mytologia) kansanuskomuksissa maahan kätketty rahoista tai arvoesineistä koostuva aarre, jonka paikan merkkinä paloi tuli erityisesti juhannusyönä
2. (mytologia) edellä mainitun kätkön sijaintipaikka

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑːrniˌhɑu̯t̪ɑ/
• tavutus: aar‧ni‧hau‧ta

Etymologia

• yhdyssana sanoista aarni ja hauta

Käännökset

1. kansanuskomusten haudattu aarre

englanti: buried treasure (lähivastine), treasure pit (lähivastine) ruotsi: skattgömma

saksa: vergrabener Schatz m.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• aarninhauta
• aarniohauta
• aarrehauta

Vieruskäsitteet

• aarnikotka
• aarnisammal
• aarnituli
• aarnivalkea

Aiheesta muualla

• aarnihauta Kielitoimiston sanakirjassa