abbé

Ranska

Substantiivi

abbé m. (monikko abbés [luo])

1. apotti
2. (historia) vuodesta 1516 Ranskan kuninkaan nimittämä luostarin johtaja, joka kantoi tulot hiippakunnasta toisten hoitaessa muut virkatehtävät; abbé commendataire eli abbé in commendam
3. myöhemmin hengellisen säädyn nuorten jäsenten nimitys
4. nykyisin Ranskassa katolisen papin yleisnimitys

Etymologia

• latinan abbātem, akkusatiivi sanasta abbas << kreikka << aramean abba, isä

Liittyvät sanat

• moine

Aiheesta muualla

• abbé Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)