adiectivum

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	adiectīvum	adiectīva
akkusatiivi	adiectīvum	adiectīva
genetiivi	adiectīvī	adiectīvōrum
datiivi	adiectīvō	adiectīvīs
ablatiivi	adiectīvō	adiectīvīs

adiectīvum n. (2)

1. adjektiivi

Etymologia

verbin adiecō 'heittää' partisiipin perfektistä adiectus ja takaliitteestä -īvus