aikailla

Suomi

Verbi

aikailla (67) (taivutus[luo])

1. viivytellä, kuhnailla

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑi̯kɑi̯lːɑˣ/
• tavutus: ai‧kail‧la

Etymologia

Vrt. aika.

Käännökset

1. viivytellä, kuhnailla

englanti: waver, dawdle, vacillate; hesitate; procrastinate

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: aikailematon, aikaileva
• substantiivit: aikailla, aikaileminen, aikailu

Aiheesta muualla

• aikailla Kielitoimiston sanakirjassa