aiva

Suomi

Adjektiivi

aiva

1. (vanhentunut, vanhaa kirjakieltä) pelkkä, puhdas

Etymologia

Luultavasti germaaninen laina, vrt. kantaskandinaavin *aiwa- tai *aiwi-, josta muinaisskandinaavin æ, ei, ey- ’aina’.

Adverbi aivan on sanan instruktiivimuoto.

Viro

Adverbi

aiva

1. yhä, aina vain
2. aivan, vallan, suorastaan

Huomautukset

• melko vähän käytetty nykykielessä

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• aeva

Synonyymit

• (1.) aina
• (2.) lausa, päris