Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

apea (15) (komparatiivi apeampi, superlatiivi apein) (taivutus[luo])

  1. alakuloinen, ankea, murheellinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑpeɑ/
  • tavutus: a‧pe‧a

Etymologia muokkaa

slaavilainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Vastakohta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • apea Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 366. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.