arkipuku

Suomi

Substantiivi

arkipuku (1-M)

1. toimistotyötä, neuvotteluja, asiakaspalvelua yms. sisältävissä töissä käytettävä yhtenäinen arkinen miehen puku

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑrkiˌpuku/
• tavutus: ar‧ki‧pu‧ku

Etymologia

yhdyssana sanoista arki ja puku

Käännökset

1. toimistotyötä, neuvotteluja, asiakaspalvelua yms. sisältävissä töissä käytettävä yhtenäinen arkinen miehen puku

englanti: lounge suit

ruotsi: vardagsdräkt, vardagskostym

Liittyvät sanat

• yhdistelmäpuku

Aiheesta muualla

• arkipuku Kielitoimiston sanakirjassa