arvoituksellinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
arvoituksellinen (38) (komparatiivi arvoituksellisempi, superlatiivi arvoituksellisin) (taivutus [luo])
- sellainen, jonka ajatukset, motiivit tms. ovat tuntemattomia; salaperäinen
Etymologia muokkaa
johdos sanasta arvoitus (arvoitukse- + -llinen)
Käännökset muokkaa
1. sellainen, jonka ajatukset, motiivit tms. ovat tuntemattomia; salaperäinen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adverbit: arvoituksellisesti
- substantiivit: arvoituksellisuus
Aiheesta muualla muokkaa
- arvoituksellinen Kielitoimiston sanakirjassa