Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

arvoituksellisuus (40)

  1. se, että on arvoituksellinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi arvoituksellisuus arvoituksellisuudet
genetiivi arvoituksellisuuden arvoituksellisuuksien
partitiivi arvoituksellisuutta arvoituksellisuuksia
akkusatiivi arvoituksellisuus;
arvoituksellisuuden
arvoituksellisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi arvoituksellisuudessa arvoituksellisuuksissa
elatiivi arvoituksellisuudesta arvoituksellisuuksista
illatiivi arvoituksellisuuteen arvoituksellisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi arvoituksellisuudella arvoituksellisuuksilla
ablatiivi arvoituksellisuudelta arvoituksellisuuksilta
allatiivi arvoituksellisuudelle arvoituksellisuuksille
muut sijamuodot
essiivi arvoituksellisuutena arvoituksellisuuksina
translatiivi arvoituksellisuudeksi arvoituksellisuuksiksi
abessiivi arvoituksellisuudetta arvoituksellisuuksitta
instruktiivi arvoituksellisuuksin
komitatiivi arvoituksellisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo arvoituksellisuude-
vahva vartalo arvoituksellisuute-
konsonantti-
vartalo
arvoituksellisuut-

Etymologia muokkaa

sanan arvoituksellinen vartalosta arvoituksellis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa