Substantiivi

muokkaa

arvoituksellisuus (40)

  1. se, että on arvoituksellinen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi arvoituksellisuus arvoituksellisuudet
genetiivi arvoituksellisuuden arvoituksellisuuksien
partitiivi arvoituksellisuutta arvoituksellisuuksia
akkusatiivi arvoituksellisuus;
arvoituksellisuuden
arvoituksellisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi arvoituksellisuudessa arvoituksellisuuksissa
elatiivi arvoituksellisuudesta arvoituksellisuuksista
illatiivi arvoituksellisuuteen arvoituksellisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi arvoituksellisuudella arvoituksellisuuksilla
ablatiivi arvoituksellisuudelta arvoituksellisuuksilta
allatiivi arvoituksellisuudelle arvoituksellisuuksille
muut sijamuodot
essiivi arvoituksellisuutena arvoituksellisuuksina
translatiivi arvoituksellisuudeksi arvoituksellisuuksiksi
abessiivi arvoituksellisuudetta arvoituksellisuuksitta
instruktiivi arvoituksellisuuksin
komitatiivi arvoituksellisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo arvoituksellisuude-
vahva vartalo arvoituksellisuute-
konsonantti-
vartalo
arvoituksellisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan arvoituksellinen vartalosta arvoituksellis- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa