asiantuntemus

Suomi

Substantiivi

asiantuntemus

1. hankitut laajat ja monipuoliset tiedot jostakin asiakokonaisuudesta ja siihen liittyvistä sovellutuksista, tai (useammin) perehtyneisyys johonkin tieteenalaan

Etymologia

yhdyssana osista asia (genetiivi) ja tuntemus

Käännökset

1. se, että tuntee jonkin asian

englanti: expertise, expertness

viro: asjatundlikkus

Liittyvät sanat

• asia
• asiantuntija
• erikoisala
• erityisala

Aiheesta muualla

• asiantuntemus Kielitoimiston sanakirjassa