asiantuntija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
asiantuntija (12)
- henkilö, jolla on erityistä asiantuntemusta johonkin; ekspertti
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑsiɑnˌt̪unt̪ijɑ/
- tavutus: a‧si‧an‧tun‧ti‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asiantuntija | asiantuntijat |
| genetiivi | asiantuntijan | asiantuntijoiden asiantuntijoitten (asiantuntijain) |
| partitiivi | asiantuntijaa | asiantuntijoita |
| akkusatiivi | asiantuntija; asiantuntijan |
asiantuntijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asiantuntijassa | asiantuntijoissa |
| elatiivi | asiantuntijasta | asiantuntijoista |
| illatiivi | asiantuntijaan | asiantuntijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asiantuntijalla | asiantuntijoilla |
| ablatiivi | asiantuntijalta | asiantuntijoilta |
| allatiivi | asiantuntijalle | asiantuntijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asiantuntijana | asiantuntijoina |
| translatiivi | asiantuntijaksi | asiantuntijoiksi |
| abessiivi | asiantuntijatta | asiantuntijoitta |
| instruktiivi | – | asiantuntijoin |
| komitatiivi | – | asiantuntijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asiantuntija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
yhdyssana osista asia (genetiivi) ja tuntija
Käännökset muokkaa
1. henkilö, jolla on erityistä asiantuntemusta johonkin
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
- ammattilainen, ammattimies
- asiantunteva
- asiantuntijan lausunto,
- erikoisosaaja, erityisosaaja
- spesialisti
Yhdyssanat muokkaa
asiantuntija-apu, asiantuntijajärjestelmä, asiantuntijanapu, asiantuntijavalta, erikoisasiantuntija, erityisasiantuntija, kokemusasiantuntija, sotilasasiantuntija, talousasiantuntija
Aiheesta muualla muokkaa
- asiantuntija Kielitoimiston sanakirjassa