tuntija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- henkilö, jolla on tuntemusta johonkin
- Sommelier on viinien tuntija, joka työskentelee ravintolassa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪unt̪ijɑ/
- tavutus: tun‧ti‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuntija | tuntijat |
| genetiivi | tuntijan | tuntijoiden tuntijoitten (tuntijain) |
| partitiivi | tuntijaa | tuntijoita |
| akkusatiivi | tuntija; tuntijan |
tuntijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuntijassa | tuntijoissa |
| elatiivi | tuntijasta | tuntijoista |
| illatiivi | tuntijaan | tuntijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuntijalla | tuntijoilla |
| ablatiivi | tuntijalta | tuntijoilta |
| allatiivi | tuntijalle | tuntijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuntijana | tuntijoina |
| translatiivi | tuntijaksi | tuntijoiksi |
| abessiivi | tuntijatta | tuntijoitta |
| instruktiivi | – | tuntijoin |
| komitatiivi | – | tuntijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuntija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- tuntija Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12