assis

Latina

Substantiivi

assis

1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta as

Substantiivi

assīs

1. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta as

Ranska

Adjektiivi

assis m., assise[luo] f. (monikko assis m., assises[luo] f.)

1. istuva

   être ~ istua

2. vakaa, tukeva

Verbi

assis

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä asseoir/assoir
2. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä asseoir/assoir

Aiheesta muualla

• assis Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

assis m., assise f. (monikko assis m., assises f.)

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä asseoir/assoir