istua [1]
 
istua [1]

istua (52) (taivutus[luo])

  1. olla istuma-asennossa, olla istuallaan
  2. istuutua
  3. olla sopiva, sopia kooltaan
    Takki istuu hyvin.
    Tuntuu siltä, että näyttelijä ei oikein istu rooliinsa.
  4. toimia vaalein valittuna edustajana jossain
    istua eduskunnassa
    istuva presidentti
  5. olla vangittuna vankilassa, kärsiä vankeustuomiota
    Hän istuu viittä vuotta.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈist̪uɑˣ/
  • tavutus: is‧tu‧a

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

istuma-alusta, istuma-amme, istuma-asento, istuma-aukko, istumajalka, istumakylpy, istumalakko, istumalihas, istumapaikka, istumatyö

Aiheesta muualla

muokkaa
  • istua Kielitoimiston sanakirjassa
  • istua Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 840, 3641 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa