Wikipedia
Katso artikkeli Istuin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Junan istuimia

Substantiivi

muokkaa

istuin (33)

  1. istumiseen tarkoitettu väline

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈist̪ui̯n/
  • tavutus: is‧tuin

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

verbi istua + johdin -in

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • istuin Kielitoimiston sanakirjassa
  • istuin Suomen murteiden sanakirjassa
  • istuin Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 762 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

istuin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä istua