tuoli

Verhoiltu tuoli (Alvar Aalto)

Suomi

Substantiivi

tuoli (5)

1. huonekalu yhden ihmisen istumista varten

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uo̯li/
• tavutus: tuo‧li

Etymologia

• Germaanilaina (vrt. ruotsin stol ja saksan Stuhl). Sanasta jäi s vähitellen pois, koska se kuuluu sananalkuiseen konsonanttiyhtymään ja sananalkuiset konsonanttiyhtymät ovat vieraita suomen yleiselle äännerakenteelle ja näin ollen sanan nykyinen asu on tuoli, mutta *stuoli esiintyy vielä yhdyssanoissa saarnastuoli ja kiikkustuoli.

Käännökset

1. huonekalu yhden tai useamman ihmisen istumista varten

afrikaans: stoel azeri: stul bulgaria: стол m. englanti: chair espanja: silla f. hollanti: stoel italia: sedia f. latvia: krēsls liettua: kėdė liivi: raj norja (nynorsk): stol m. pohjoissaame: stuollu, beaŋka, stovla portugali: cadeira

puola: krzesło n. ranska: chaise f. romani (Suomen): skammin ruotsi: stol saksa: Stuhl m. turkki: sandalye ukraina: стілець m. unkari: szék uzbekki: o'rindiq, stul venäjä: стул vepsä: ištim viro: tool

Liittyvät sanat

• istuin
• jakkara
• penkki
• rahi
• palli

Synonyymit

• (murteellinen) lavitta

Yhdyssanat

aurinkotuoli, baarituoli, kansituoli, kantotuoli, kattotuoli, keinutuoli, keittiötuoli, kiikkutuoli, klaffituoli, klahvituoli, korituoli, kultatuoli, kustavilaistuoli, lepakkotuoli, lepotuoli, munkkituoli, nimikkotuoli, nojatuoli, ohjaajantuoli, oppituoli, pallotuoli, parturintuoli, pianotuoli, pinnatuoli, pottatuoli, puutarhatuoli, puutuoli, pyörätuoli, rantatuoli, riipputuoli, rippituoli, rokokootuoli, rottinkituoli, rullatuoli, saarnastuoli, saarnatuoli, safarituoli, siirtotuoli, syöttötuoli, sähkötuoli, säkkituoli, telttatuoli, tiilituoli, tuolihissi, tuolinistuin, tuolinjalka, tuolinkarmi, tuolinpäällinen, tuolinselkä, tuolinselkämys, tuolinselus, tuolinselusta, tuolirivi, työtuoli, urheilupyörätuoli, wieniläistuoli

Aiheesta muualla

• tuoli Kielitoimiston sanakirjassa