tuomioistuin

Wikipedia
Katso artikkeli Tuomioistuin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

tuomioistuin (33)

  1. oikeuslaitoksen organisaatio, joka käyttää tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa
    Yleisiä tuomioistuimia ovat korkein oikeus, hovioikeudet ja käräjäoikeudet. (Suomen perustuslaki 1999/731)
    Tuomioistuin langetti tuomion.
    tuomioistuimen päätös

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪uo̯mioˌist̪ui̯n/
  • tavutus: tuo‧mi‧o‧is‧tuin

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuomioistuin tuomioistuimet
genetiivi tuomioistuimen tuomioistuimien
tuomioistuinten
partitiivi tuomioistuinta tuomioistuimia
akkusatiivi tuomioistuin;
tuomioistuimen
tuomioistuimet
sisäpaikallissijat
inessiivi tuomioistuimessa tuomioistuimissa
elatiivi tuomioistuimesta tuomioistuimista
illatiivi tuomioistuimeen tuomioistuimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuomioistuimella tuomioistuimilla
ablatiivi tuomioistuimelta tuomioistuimilta
allatiivi tuomioistuimelle tuomioistuimille
muut sijamuodot
essiivi tuomioistuimena
(tuomioistuinna)
tuomioistuimina
translatiivi tuomioistuimeksi tuomioistuimiksi
abessiivi tuomioistuimetta tuomioistuimitta
instruktiivi tuomioistuimin
komitatiivi tuomioistuimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuomioistuime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tuomioistuin-

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista tuomio ja istuin

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

erikoistuomioistuin, markkinatuomioistuin, muutoksenhakutuomioistuin, tuomioistuinasia, tuomioistuinharjoittelu, tuomioistuinlaitos, tuomioistuinmenettely, välitystuomioistuin

Aiheesta muuallaMuokkaa