oikeuslaitos
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoikeuslaitos (39)
- (oikeustiede) tuomiovaltaa käyttävät toimielimet; valtiovaltaa käyttävät toimielimet, joilla on oikeus päättää siitä, miten lakeja tulee soveltaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oikeuslaitos | oikeuslaitokset |
genetiivi | oikeuslaitoksen | oikeuslaitosten oikeuslaitoksien |
partitiivi | oikeuslaitosta | oikeuslaitoksia |
akkusatiivi | oikeuslaitos; oikeuslaitoksen |
oikeuslaitokset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oikeuslaitoksessa | oikeuslaitoksissa |
elatiivi | oikeuslaitoksesta | oikeuslaitoksista |
illatiivi | oikeuslaitokseen | oikeuslaitoksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oikeuslaitoksella | oikeuslaitoksilla |
ablatiivi | oikeuslaitokselta | oikeuslaitoksilta |
allatiivi | oikeuslaitokselle | oikeuslaitoksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oikeuslaitoksena | oikeuslaitoksina |
translatiivi | oikeuslaitokseksi | oikeuslaitoksiksi |
abessiivi | oikeuslaitoksetta | oikeuslaitoksitta |
instruktiivi | – | oikeuslaitoksin |
komitatiivi | – | oikeuslaitoksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | oikeuslaitokse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
oikeuslaitos- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista oikeus ja laitos
Käännökset
muokkaa1. tuomiovaltaa käyttävät toimielimet; valtiovaltaa käyttävät toimielimet, joilla on oikeus päättää siitä, miten lakeja tulee soveltaa
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- oikeuslaitos Kielitoimiston sanakirjassa
- oikeuslaitos Tieteen termipankissa