kohus

Viro

Substantiivi

kohus (gen. kohuse, part. kohust)

1. velvollisuus

   Sõbra kohus on sõpra aidata – Ystävän velvollisuus on auttaa ystävää.

2. velvoitus

Taivutus

• ÔS 2018 tyyppi 9 (katus) katus

Liittyvät sanat

• kohustus
• kohustuma

Yhdyssanat

• kohusetunne, kohusetundlik, kohusetundlikkus
• kohusetundetu, kohusetundetus
• kohusetäitja

Substantiivi

kohus (gen. kohtu, part. kohut)

1. (oikeustiede) oikeus, oikeudenkäynti
2. tuomioistuin
3. käräjäoikeus, käräjät
4. lakitupa, istuntosali, oikeustalo ja siellä tapahtuva

   Astusime kohtusse sisse. – Astuimme sisään lakitupaan.

Taivutus

• ÕS 2013 tyyppi 5 (liige)

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	kohus	kohtud
Genetiivi	kohtu	kohtute
Partitiivi	kohut	kohtuid
Illatiivi	kohtusse	kohtutesse kohtuisse

Liittyvät sanat

• maakohus, linnakohus

Yhdyssanat

• ringkonnakohus

Aiheesta muualla

• kohus Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• kohus sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)