tuomari

Suomi

Substantiivi

tuomari (6)

1. henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa; tuomioistuimen jäsen
2. (urheilu) erotuomari

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uo̯mɑri/
• tavutus: tuo‧ma‧ri

Etymologia

ruotsin sanasta domare

Käännökset

1. henkilö, jolla on oikeus käyttää tuomiovaltaa

bosnia: sudija m. englanti: judge, justice espanja: juez m., jueza f. islanti: dómari kroaatti: sudac m. portugali: juiz m., juíza f. puola: sędzia m./f. ranska: juge m./f.

ruotsi: domare saksa: Richter m., Richterin f. serbia: sudija, судија m. turkki: hakim, yargıç ukraina: суддя (suddjá) m./f. unkari: bíró valkovenäjä: суддзя (suddz'iá) m./f. venäjä: судья (sudjá) m./f.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: tuomaristo, varatuomari
• verbit: tuomaroida

Yhdyssanat

ammattituomari, arvostelutuomari, erotuomari, herastuomari, hyppytuomari, kehätuomari, kihlakunnantuomari, kiinteistötuomari, käräjätuomari, linjatuomari, maalituomari, maallikkotuomari, makutuomari, mattotuomari, mediatuomari, palkintotuomari, pelituomari, pesätuomari, pistetuomari, päätuomari, ratatuomari, rauhantuomari, sotatuomari, tapaintuomari, tuomarihäviö, tuomarikunta, tuomarinjäävi, tuomarinohjeet, tuomarintoimi, tuomarinvala, tuomarinvirka, tuomaripallo, tuomaripeli, tuomaripiste, tuomaritappio, tuomaritorni, tuomarivirhe, tuomariääni, varatuomari, virkatuomari, ylituomari

Aiheesta muualla

• tuomari Kielitoimiston sanakirjassa
• tuomari Tieteen termipankissa