tuhto
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪uht̪o/
- tavutus: tuh‧to
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuhto | tuhdot |
| genetiivi | tuhdon | tuhtojen |
| partitiivi | tuhtoa | tuhtoja |
| akkusatiivi | tuhto; tuhdon |
tuhdot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuhdossa | tuhdoissa |
| elatiivi | tuhdosta | tuhdoista |
| illatiivi | tuhtoon | tuhtoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuhdolla | tuhdoilla |
| ablatiivi | tuhdolta | tuhdoilta |
| allatiivi | tuhdolle | tuhdoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuhtona | tuhtoina |
| translatiivi | tuhdoksi | tuhdoiksi |
| abessiivi | tuhdotta | tuhdoitta |
| instruktiivi | – | tuhdoin |
| komitatiivi | – | tuhtoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tuhdo- | |
| vahva vartalo | tuhto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. veneen yhdestä tai useammasta laudasta tehty istuin
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
etutuhto, keskituhto, keulatuhto, kokkatuhto, perätuhto, soututuhto, takatuhto
Aiheesta muualla muokkaa
- tuhto Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.