Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

asustella (67) (taivutus[luo])

  1. (frekventatiivinen) asustaa
    Kellonsoittaja asusteli kirkon lähellä pikkuruisessa mökissään.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑsusˌt̪elːɑˣ/
  • tavutus: a‧sus‧tel‧la

Etymologia muokkaa

johdos verbistä asustaa (asust- + -ele- + -vat)

Käännökset muokkaa