Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

asustaa (53) (taivutus[luo])

  1. asua, oleilla, majailla

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑsust̪ɑːˣ/
  • tavutus: a‧sus‧taa

Etymologia muokkaa

sanasta asua

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

asuttaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • asustaa Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

asustaa (53) (taivutus[luo])

  1. täydentää ja viimeistellä asu asusteilla
    Tylsät ja värittömät vaatteet kannattaa asustaa pirteästi.

Etymologia muokkaa

sanasta asu

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • asustaa Kielitoimiston sanakirjassa