Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. wirft auf
ind. imperf. y. 3. p. warf auf
part. perf. aufgeworfen
apuverbi haben

auf|werfen

  1. heittää/nostaa ylös/jonkin päälle (kun tiedetään, minkä päälle, mutta sitä ei mainita)
  2. riuhtaista auki
  3. (kuvaannollisesti) ottaa puheeksi

Etymologia muokkaa

auf- + werfen