behörighet

Ruotsi

Substantiivi

behörighet yl. (3) (yks. määr. behörigheten [luo], mon. epämäär. behörigheter [luo], mon. määr. behörigheterna [luo])

1. pätevyys
2. asianmukaisuus, säännönmukaisuus
3. toimivaltuus, habiliteetti, kelpoisuus

Aiheesta muualla

• behörighet Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)