Katso myös: Bescheiden

Hollanti

muokkaa

Adjektiivi

muokkaa

bescheiden

  1. vaatimaton
  2. kohtuullinen, maltillinen
  3. hillitty

Adjektiivi

muokkaa

bescheiden (komparatiivi bescheidener, superlatiivi der/das/die bescheidenste) (taivutus[luo])

  1. vaatimaton
    Meine Tante ist ein sehr bescheidener Mensch.
    Tätini on hyvin vaatimaton ihminen.
  2. kehno
    Das Endresultat war ziemlich bescheiden.
    Lopputulos oli aika kehno.

Aiheesta muualla

muokkaa
Taivutus
ind. prees. y. 2. p. bescheidest
ind. prees. y. 3. p. bescheidet
ind. imperf. y. 3. p. beschied
part. perf. beschieden
apuverbi haben

bescheiden

  1. koitua, langeta jonkun osaksi
  2. refl.: sich (a) mit einem Ding bescheiden tyytyä jhk
    Er musste sich mit dem 3. Platz bescheiden.
    Hänen täytyi tyytyä kolmanteen sijaan.

Etymologia

muokkaa

be- + scheiden