bruttopalkka

Suomi

Substantiivi

bruttopalkka (9-A)

1. palkka, josta ei ole vähennetty siitä pidätettäviä veroja ja muita maksuja

Ääntäminen

• IPA: /ˈbrut̪ːoˌpɑlkːɑ/
• tavutus: brut‧to‧palk‧ka

Etymologia

• yhdyssana sanoista brutto ja palkka

Käännökset

1. palkka, josta ei ole vähennetty siitä pidätettäviä veroja ja muita maksuja

englanti: gross salary

Liittyvät sanat

• nettopalkka

Aiheesta muualla

• bruttopalkka Kielitoimiston sanakirjassa