cognomen

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	cōgnōmin	cōgnōmina
akkusatiivi	cōgnōmin	cōgnōmina
genetiivi	cōgnōminis	cōgnōminum
datiivi	cōgnōminī	cōgnōminibus
ablatiivi	cōgnōmine	cōgnōminibus

cōgnōmin n. (3)

1. (muinaisessa Roomassa) perhenimi

Etymologia

• con- + nōmen