differens

Latina

Verbi

differēns m./f./n.

1. (taivutusmuoto) partisiipin preesens verbistä differō

Taivutus

yksikkö					monikko
sijamuoto	maskuliini	feminiini	neutri		sijamuoto	maskuliini	feminiini	neutri
nominatiivi	differēns	differēns	differēns		nominatiivi	differentēs	differentēs	differentia
akkusatiivi	differentem	differentem	differēns		akkusatiivi	differentēs	differentēs	differentia
genetiivi	differentis	differentis	differentis		genetiivi	differentium	differentium	differentium
datiivi	differentī	differentī	differentī		datiivi	differentibus	differentibus	differentibus
ablatiivi	differentī differente	differentī differente	differentī differente		ablatiivi	differentibus	differentibus	differentibus

Ruotsi

Substantiivi

differens yl. (3) (yks. määr. differensen [luo], mon. epämäär. differenser [luo], mon. määr. differenserna [luo])

1. eroavuus

Liittyvät sanat

• olikhet
• avvikelse