disputa

Espanja

Substantiivi

disputa f. (monikko disputas)

1. väittely, kiista, riita, erimielisyys

   una disputa de familia – perheriita

Verbi

disputa

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä disputar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä disputar

Katalaani

Verbi

disputa

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä disputar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä disputar

Ranska

Verbi

disputa

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä disputer