doorinen

Suomi

Nykyaikainen doorinen asteikko c:ssä

Adjektiivi

doorinen (38) (ei vertailuasteita)

1. (musiikki) mollimainen kirkkosävellaji ja sitä vastaava diatoninen asteikko, jonka kaava menee solmisaatiossa do, re, mo, fa, so, la, to, do, toisinsanoen molli, jonka submediantti on korotettu

Etymologia

<< doorilaiset, muinaiskreikkalainen heimo

Käännökset

1. eräs kirkkosävellaji ja asteikko

englanti: Dorian

Liittyvät sanat

• hypodoorinen
• doorilainen