Redirect arrow without text.svg
Katso myös: mölli


SuomiMuokkaa

Katso artikkeli Molli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SubstantiiviMuokkaa

molli (5)

  1. eräitä musiikillisia diatonisia asteikkoja, joiden seitsemän sävelen välit ovat kokosävelaskelina perussävelestä alkaen seuraavat: 1-½-1-1-½-1-1, esim. C-D-E♭-F-G-A♭-B♭
    a-molli, fis-molli, mollisointu

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈmolli/
  • tavutus: mol‧li

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi molli mollit
genetiivi mollin mollien
partitiivi mollia molleja
akkusatiivi molli;
mollin
mollit
sisäpaikallissijat
inessiivi mollissa molleissa
elatiivi mollista molleista
illatiivi molliin molleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mollilla molleilla
ablatiivi mollilta molleilta
allatiivi mollille molleille
muut sijamuodot
essiivi mollina molleina
translatiivi molliksi molleiksi
abessiivi mollitta molleitta
instruktiivi mollein
komitatiivi molleine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Latinan mollus ’pehmeä’. Molle oli yksi kolmesta keskiaikaisesta heksakordista, jotka olivat ”luonnollinen”, ”kova” (durum) ja ”pehmeä”.[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

ais-molli, a-molli, as-molli, b-molli, cis-molli, c-molli, dis-molli, d-molli, e-molli, es-molli, fis-molli, f-molli, gis-molli, g-molli, h-molli, molliasteikko, mollisointu

VieruskäsitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • molli Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa