molli

Katso myös: mölli

Suomi

Substantiivi

molli (5)

1. eräitä musiikillisia diatonisia asteikkoja, joiden seitsemän sävelen välit ovat kokosävelaskelina perussävelestä alkaen seuraavat: 1-½-1-1-½-1-1, esim. C-D-E♭-F-G-A♭-B♭

   a-molli, fis-molli, mollisointu

Ääntäminen

• IPA: /ˈmolːi/
• tavutus: mol‧li

Etymologia

Latinan mollus ’pehmeä’. Molle oli yksi kolmesta keskiaikaisesta heksakordista, jotka olivat ”luonnollinen”, ”kova” (durum) ja ”pehmeä”.

Käännökset

1. musiikillinen asteikko

englanti: minor espanja: menor italia: minore kroaatti: mol m.

ranska: mineur ruotsi: moll saksa: Moll m. turkki: minör

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

ais-molli, a-molli, as-molli, b-molli, cis-molli, c-molli, dis-molli, d-molli, e-molli, es-molli, fis-molli, f-molli, gis-molli, g-molli, h-molli, molliasteikko, mollisointu, mollivoittoinen

Vieruskäsitteet

• duuri

Aiheesta muualla

• molli Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

molli (5)

1. eräät hammaskarppien heimon Poecilia-suvun kalat, jotka ovat läheistä sukua miljoonakaloille

   mustamolli

Käännökset

1. eräät Poecilia-suvun kalat

englanti: molly

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• leveäevämolli
• purjemolli
• mustamolli