Substantiivi

muokkaa

h-molli (5)

  1. (musiikki) mollisävellaji, jossa on kaksi ylennettyä juurisäveltä, D-duurin rinnakkaismolli, sävelet toonikasta subtoonikaan (harmoninen molli, HUOM! 7. sävelen ylennystä ei merkitä nuottiviivaston alkuun.): h, cis, d, e, fis, g, ais

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi h-molli h-mollit
genetiivi h-mollin h-mollien
(h-mollein)
partitiivi h-mollia h-molleja
akkusatiivi h-molli;
h-mollin
h-mollit
sisäpaikallissijat
inessiivi h-mollissa h-molleissa
elatiivi h-mollista h-molleista
illatiivi h-molliin h-molleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi h-mollilla h-molleilla
ablatiivi h-mollilta h-molleilta
allatiivi h-mollille h-molleille
muut sijamuodot
essiivi h-mollina h-molleina
translatiivi h-molliksi h-molleiksi
abessiivi h-mollitta h-molleitta
instruktiivi h-mollein
komitatiivi h-molleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo h-molli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-