ehtotapa

Suomi

Substantiivi

ehtotapa

1. (kielitiede) konditionaalin suomenkielinen nimitys

Ääntäminen

• IPA: /ˈeht̪oˌt̪ɑpɑ/
• tavutus: eh‧to‧ta‧pa

Etymologia

• yhdyssana sanoista ehto ja tapa

Käännökset

1. ehtotapa

Ks. konditionaali

Aiheesta muualla

• ehtotapa Kielitoimiston sanakirjassa