konditionaali

Katso artikkeli Konditionaali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

konditionaali (5)^[1]

(kielitiede) ehtotapa, tapaluokka, joka ilmaisee epävarmuutta tai ehdollisuutta. Konditionaalin pääte suomen kielessä on -isi.
”Kutoisin” on kutoa-verbin konditionaalin yksikön ensimmäisen persoonan preesens.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	konditionaali	konditionaalit
genetiivi	konditionaalin	konditionaalien (konditionaalein)
partitiivi	konditionaalia	konditionaaleja
akkusatiivi	konditionaali; konditionaalin	konditionaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi	konditionaalissa	konditionaaleissa
elatiivi	konditionaalista	konditionaaleista
illatiivi	konditionaaliin	konditionaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	konditionaalilla	konditionaaleilla
ablatiivi	konditionaalilta	konditionaaleilta
allatiivi	konditionaalille	konditionaaleille
muut sijamuodot
essiivi	konditionaalina	konditionaaleina
translatiivi	konditionaaliksi	konditionaaleiksi
abessiivi	konditionaalitta	konditionaaleitta
instruktiivi	–	konditionaalein
komitatiivi	–	konditionaaleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	konditionaali-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-