subjunktiivi

Suomi

Substantiivi

subjunktiivi (5)

1. (kielitiede) latinan konjunktiivista kehittynyt, romaanisissä kielissä esiintyvä verbin tapaluokka, joka ilmaisee esim. toivottua tai epätodellista tapahtumaa; kielihistoriallisesti sama kuin joidenkin indo-eurooppalaisten kielten konjunktiivi

   Subjunktiivia ei ole suomessa ja se käännetään joko indikatiivilla tai konditionaalilla.

   Espanjankielisessä lauseessa ”Quiero que vengas” ’Haluan, että tulet’ vengas on venir-verbin subjunktiivin preesensin yksikön toinen persoona.

   Espanjankielisessä lauseessa ”Ojalá vinieras” ’Kunpa sinä tulisit’ vinieras on venir-verbin subjunktiivin imperfektin yksikön toinen persoona.

Käännökset

1. latinan konjunktiivista kehittynyt, romaanisissä kielissä esiintyvä verbin tapaluokka, joka ilmaisee esim. toivottua tai epätodellista tapahtumaa

arabia: حالَةُ النَّصْبِ (ḥālatu n-naṣbi) f. englanti: subjunctive, subjunctive mood espanja: modo subjuntivo

ranska: subjonctif m. venäjä: сослагательное наклонение

Aiheesta muualla

• subjunktiivi Tieteen termipankissa