Katso myös: ela, ELA

elä

  1. (murteellinen) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto kieltoverbistä, yleiskielellä älä
    Elä puhu paskaa!

elä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä elää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä elää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä elää