kieltoverbi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakieltoverbi
- (kielitiede) uralilaisille kielille tyypillinen verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot. Pääverbi on sen yhteydessä konnegaatiomuodossa. Suomen kielen kieltoverbi ”*e-” taipuu persoonamuodoissa, on aina preesensissä ja muodostaa tarvittaessa sanaliiton eri tempuksissa olevien verbien kanssa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkie̯lt̪oˌʋerbi/
- tavutus: kiel‧to‧ver‧bi
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kieltoverbi Kielitoimiston sanakirjassa
- kieltoverbi Tieteen termipankissa