kieltoverbi

Wikipedia
Katso artikkeli Kieltoverbi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kieltoverbi

  1. (kielitiede) uralilaisille kielille tyypillinen verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot. Pääverbi on sen yhteydessä konnegaatiomuodossa. Suomen kielen kieltoverbi ”*e-” taipuu persoonamuodoissa, on aina preesensissä ja muodostaa tarvittaessa sanaliiton eri tempuksissa olevien verbien kanssa.
    Minä en ole vielä syönyt.
    Sinä et ollut kotona kun tulin.
    Hän ei luvannut tulla.
    Me emme voineet tulla.
    Te ette olisi saaneet mennä jäälle.
    Te ette olisi saaneet vielä lähteä.
    Eivätkö he ole vieläkään tulleet.
    Älkäämme ottako nokkiimme.
    Hän ei syöne tofua.

EtymologiaMuokkaa

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa