SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

ette (?, Katso oikea taivutustyyppi täältä) (taivutus)

  1. monikon 2. persoonan muoto kieltoverbistä
    Te ette halunneet hiihtää. (puhuteltaessa useaa ihmistä)
    Te ette halunnut hiihtää. (puhuteltaessa yhtä ihmistä, teititellen)

TaivutusMuokkaa

  • Kieltoverbi taipuu persoonissa.
  • (1)Pääverbin konnegaatiomuoto on indikatiivissa, konditionaalissa, optatiivissa ja potentiaalissa sekä imperatiivin toisessa persoonassa samanlainen kuin pääverbin indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto ilman n-kirjainta.
tule|nälä tule
  • (2)Imperatiivin muiden persoonien kanssa käytettävä konnegaatiomuoto saadaan pudottamalla infinitiivin lopusta (taivutusluokasta riippuen) aa/ää, KONS+A/KONS+Ä tai da/ ja lisäämällä ko/:
tul|laälkää tulko
Kieltoverbin taivutus
persoona indikatiivi
konditionaali
potentiaali
imperatiivi optatiivi
yks. 1. (minä) en1
yks. 2 (sinä) et1 älä1 ällös1
yks. 3. (hän) ei1 älköön2
mon. 1. (me) emme1 älkäämme2
mon. 2. (te) ette1 älkää2
mon. 3. (he) eivät1 älkööt2

EtymologiaMuokkaa

kts. verbin taivutusmuotojen luokka

ViroMuokkaa

AdverbiMuokkaa

ette

  1. eteen, edelle
    Vaatas ette ja taha. – Katsoi eteen ja taakse.
  2. ennakolta, etukäteen, edeltäpäin
    Tulemused olid ette teada. – Tulokset olivat ennakolta tiedossa.
  3. (solmiosta) kaulaan
    Pane lips ette! – Pane solmio kaulaasi!

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdysverbitMuokkaa

PostpositioMuokkaa

ette

  1. eteen, edelle
    päikese ette – auringon eteen
    Ta jäi meie ette seisma. – Hän jäi seisomaan eteemme.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • ette Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
  • ette sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"