emme
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
emme
- (murteellinen) ruoka
- Katso missä paikalliset syö, siellä on yleensä hyvät emmeet. (vauva.fi/keskustelu)
- Pistorasia ei tarjonnut enää virtaa, eikä kyökki emmettä, mutta kukkapenkkien istutukset kukoistivat uskollisesti. (esoteerinenmaantiede.blogspot.com)
- (murteellinen, kuvaannollisesti) eväät
- 15-vuotiaalla espoolaisnuorella on kieltämättä hyvät emmeet sovittelijan taitoja vaativaan ammattiin (yle.fi)
- Nyt on hyvät emmeet olemassa. Lappi tukee tätä esitystä. (E-J Tennilä, eduskunta 2004)
- (murteellinen) aine
- Reilusti vaan taskulämmintä emmettä sinne lämpöiseen lukkoon ja renkuttelua. (renaultkeskustelu.net, 2008)
- Sitä oli vielä joillakin vanhemmilla suutareilla sellaista "vanhanajan saapasrasvaa" ja saattaa olla vieläkin ja se oli kunnon emmettä. (forum.eralle.net, 2012)
Etymologia muokkaa
- muodosta emne << mahdollisesti ruotsin ämne
Verbi muokkaa
emme (?, Katso oikea taivutustyyppi täältä) (taivutus)
- monikon 1. persoonan muoto kieltoverbistä
- Me emme halua hiihtää.
Taivutus muokkaa
- Kieltoverbi taipuu persoonissa.
- (1)Pääverbin konnegaatiomuoto on indikatiivissa, konditionaalissa, optatiivissa ja potentiaalissa sekä imperatiivin toisessa persoonassa samanlainen kuin pääverbin indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto ilman n-kirjainta, tilalla rajageminaatio.
- tule|n → älä tule
- (2)Imperatiivin muiden persoonien kanssa käytettävä konnegaatiomuoto saadaan pudottamalla infinitiivin lopusta (taivutusluokasta riippuen) aa/ää, KONS+A/KONS+Ä tai da/dä ja lisäämällä ko/kö (+rajageminaatio):
- tul|la → älkää tulko
| Kieltoverbin taivutus | |||
|---|---|---|---|
| persoona | indikatiivi konditionaali potentiaali |
imperatiivi | optatiivi |
| yks. 1. (minä) | en1 | – | – |
| yks. 2 (sinä) | et1 | älä1 | ällös1 |
| yks. 3. (hän) | ei1 | älköön2 | – |
| mon. 1. (me) | emme1 | älkäämme2 | – |
| mon. 2. (te) | ette1 | älkää2 | – |
| mon. 3. (he) | eivät1 | älkööt2 | – |