endeeminen

Suomi

Adjektiivi

endeeminen (38) (komparatiivi endeemisempi, superlatiivi endeemisin) (taivutus [luo])

1. (biologia) sellainen mikä tai mitä esiintyy ainoastaan jollakin määritellyllä alueella

   Endeeminen kasvi- tai eläinlaji esiintyy vain tietyllä alueella kotoperäisesti.

2. (lääketiede) sellainen sairaus tai epidemia, joka esiintyy vain rajatulla alueella, paikallinen, paikkakunnallinen

   Kylän sairastuvuusluvuissa on endeemisiä piirteitä.

3. tyypillinen, ominainen jollekin alueelle

   Afganistanin endeeminen korruptio

Ääntäminen

• IPA: /ˈendeːˌminen/
• tavutus: en‧dee‧mi‧nen

Etymologia

• muinaiskreikan ἐνδημία (endêmía), "oleskelu paikassa, oleminen paikassa" tai ἔνδημος (éndêmos), "jostain lähtöisin oleva" << osista ἐν (en) + δῆμος (dêmos), "ihmisten joukossa oleva". Ranskaan 1500-luvulla.

Käännökset

1. sellainen mikä tai mitä esiintyy ainoastaan jollakin määritellyllä alueella

englanti: endemic espanja: endémico

ranska: endémique venäjä: эндемический

Liittyvät sanat

• kotoperäinen

Johdokset

• adverbit: endeemisesti
• substantiivit: endeemisyys

Aiheesta muualla

• endeeminen Kielitoimiston sanakirjassa
• endeeminen Tieteen termipankissa