entente

Englanti

Substantiivi

entente (monikko ententes)

1. (politiikka) valtioiden välinen herrasmiessopimus tai epämuodollinen liit­touma

Ääntäminen

• (brittienglantia) IPA: /ɒ̃ˈtɒ̃t/
• (amerikanenglantia) IPA: /ɑnˈtɑnt/
• tavutus: en‧tente

Etymologia

• suoralaina ranskasta

Ranska

Substantiivi

entente f. (monikko ententes[luo])

1. yhteisymmärrys, sopu
2. sopimus (etenkin valtioiden diplomaattinen)
3. tulkinta
4. tarkoitus, merkitys

   mots, phrases à double entente

   sanat, fraasit, joilla on kaksoismerkitys

Ääntäminen

• IPA: /ɑ̃ˈtɑ̃t/
• tavutus: en‧tente

Etymologia

• verbistä entendre

Aiheesta muualla

• entente Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)